Kustavilaisuus/uusklassismi sijoittuu vuosille 1775-1810. Kustavilaisuus oli vahvimmillaan 1700-luvun lopussa ja 1800-luvun aivan alussa Suomessa, Ruotsissa se jatkui vielä pidempään. Kustavilaisuus voidaan jakaa kahteen vaiheeseen, varhaiskustavilaisuuteen ja myöhäiskustavilaisuuteen. Varhaiskustavilaisuus sai voimakkaasti vaikutteita Ranskasta. Huonekaluista jäi vähitellen pois rokokoon kiehkurat ja pyöreys kalusteiden muuttuessa enemmän suoraviivaisempaan ja suorakulmaisempaan suuntaan. Keskeinen varhaiskustavilaisuuden vaikuttaja oli ruotsalainen arkkitehti Carl Fredrik Adelcrantz. Myöhäiskustavilaisuudessa tyyli kehittyi yhä suoraviivaisemmaksi ja puhdaspiirteistä klassismia ihailevaksi. Esim. tuoli muuttui entistä sirommaksi, selkänoja sai kilpimäisen muodon ja tuolin sorvatut jalat muuttuivat suorista säleistä tehdyiksi. Tyypillistä oli myös jalkoja tukeva H-ristikko. Tekstiilit ryhdistyivät ja yksinkertaistuivat rokokooajasta. Muotiin tulivat selkeät raita- ja ruutukankaat. Uusklassismi otti vaikutteensa antiikin Kreikan ja Rooman rakennustaiteesta sekä renessanssiajan arkkitehtuurista. Uusklassismi oli "silmien puhdistamisen aikaa" ja se palautti rakennuksiin yksinkertaiset ja suoraviivaiset muodot sekä antiikista tutut pylväsjärjestelmät. Hyviä esimerkkejä uusklassismin tyylistä arkkitehtuurissa ovat Carl Ludvig Engelin suunnittelemat rakennukset Helsingissä, kuten Kansalliskirjasto. Arkkitehtorista selkeyttä ihaileva kustavilainen sisustustyyli suosi suoraviivaisia ja vaaleita huonekaluja, joiden päälliset olivat raidallisia.Tuolit muotoiltiin ryhdikkäiksi ja niiden jalat olivat kohtisuorat sekä alaspäin kapenevat, eikä taivutettu, kuten rokokoossa. Tuolin selkä muotoutui joko soikioksi tai suorakaiteiseksi. Kustavilaisessa sisustuksessa kalusteet sijoitettiin seinän viereen usein symmetrisesti aseteltuina. Raidallinen kangas ja maalatut tapetit tyypillisiä kustavilaiselle ajalle. Kustavilaisuuden ykkösväri oli helmenharmaa, mutta myös pastellisävyjä (roosa, sininen, vihreä) käytettiin. Paljon käytettiin maaperästä löytyviä värejä, noki- ja luumustaa sekä lisäksi erikoistarkoituksiin kasvi- ja eläinkunnasta saatavia väriaineita kuten brasilianpunapuusta uutettua punaista tai kokenillikirvoista valmistettua ns. aitoa karmiininpunaista. Seinämaaleissa suosittuja olivat harmaan eri sävyt kohtalaisen vaaleiden keltaisten, roosien, sinertävien ja vihertävien vivahteiden rinnalla. Ovet, ikkunat ja niiden vuorilistoitukset maalattiin kustavilaisena aikana useimmiten harmaiksi.
 |
| Mustasaaren kirkko (Kustavilainen tyyli) Alunperin hovioikeuden käytössä ollut rakennus muutettiin v. 1863 Mustasaaren nykyiseksi kirkoksi. Rakennuksen on suunnitellut C.F. Adelcrantz v. 1786. |
 |
Carl Ludvig Engelin suunnittelema Kansalliskirjasto (Helsinki, 1840)
 |
 |
| Kustavilainen soikioselkäinen tuoli. |
 |
| Kustavilainen suorakaideselkäinen tuoli. |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti